Maski domin no hamta’úk labele valoriza ho osan, maibé
rikusoin bele fó felisidadi no foti aas família nia estratu sosiál iha komunidadi.
Ema Xina nia susesu iha área komérsiu dala barak hamosu pergunta oioin. Ema barak husu oinsá ema Xina bele susesu hanesan ne’e iha área komérsiu no ekonomia. Maibé tuir loloos Xina tauke, taiko,no taikun mai hosi família kiak. Barak liu hosi sira ne’ebé sai hosi nasaun Xina lori deit hatais iha isin, no laiha buat ida mós inklui rikusoin no edukasaun. Barak hosi sira mós nunka tuir formasaun formál no mós iha delek letra. Maibé sira konsege mosu hanesan komersiante ne’ebé susesu no riku tebetebes. Ema Xina barak sai riku iha nasaun seluk la’ós iha sira nia rai moris fatin, nasaun Xina. Ekonomia Ázia Sudeste barak liu iha ema Xina nia liman ka dominasaun. Iha inísiu, sira nia objetivu mai atu buka han deit. Maibé ikus mai, sira mak fó han no loke oportinidadi servisu ba ema rai nain.
Domíniu ekonomia hosi ema Xina iha Malaizia, Indonézia, Brunei, Tailándia, Singapura, Filipina no la kleur Timor Leste la’ós tan sigredu ona. Sira nia dominasaun ekonomia iha nasaun sira ne’e dala barak hamosu sentimentu la satifaz iha ema rai nain nia fuan. Ema Xina nia prezensa halo ema laran moras no deskonfia. Iha kazu barak, ema fó sala ba ema Xina tanba deskonfia sira mak hamosu probreza, halo ekonomia no ema rain nia moris la ba oin, no halo nasaun barak moris aat. Hanoin ida ne’e tuir loloos la akontese tanba la fó imajen ne’ebé la loos kona-ba ema Xina. Senti ka lae, ema Xina la’os riku no domina ekonomia iha tempu badak. Prosesu ne’e han tempu naruk no akontese evolusaun tinan ba tinan.
Ema Xina hahu halo negósiu hosi kraik. Antes sira laiha buat ida, maibé ikus mai sai riku no susesu. Buat hotu ne’ebé sira hetan la’ós halo masonik (magic). Laiha masonik iha ézitu ema Xina nia komérsiu. Sira mós hanesan rasa sira seluk, hakarak ka lakohi tenki servisu maka’as no halo kompetisaun. Sira haterus-an atu la toba no kumu osan. Sira sakrifika tempu mamuk no foti risku atu bele promove komérsiu. Komersiante Xina mós hetan esperiénsia monu-hader. Dala ruma sira mós lakon no hetan fali vantajen iha loron seluk. Barak mak susesu duni, maibé barak mós mak la susesu, hakiduk iha dalan klaran. Saida mak komersiante seluk hasoru, ema Xina mós iha esperiénsia hanesan. Ne’ebé la loos, se iha ema balu dehan katak ema Xina nia ézitu ekonomia no komérsiu tanba halo ho bosok, hahalok fo’er, no presaun ne’ebé halo hasoru rasa seluk.
Ema Xina susesu la’ós tanba fator jerasaun. Se dehan sira matenek, rasa seluk mós iha matenek. Iha buat barak, populasaun no rai nain ne’ebé hela besik iha ne’ebá iha vantajen barak liu duke ema Xina. Iha fator barak mak dudu no halo ema Xina susesu, hanesan moris kiak, senti la seguru, hakas-an atu aguenta moris (survival) iha ema nia rai, laiha buat seluk atu hili ka halo, no hanorin filozofia ne’ebé sira simu dezde kiik. Tuir observador sosiál balu, forsa ne’ebé fó motivasaun no dudu ema Xina atu luta iha atividadi komérsiu mak dutrina konfuzionismu. Dutrina ne’e fó prioridade atu obedese ba inan-aman no respeitu ka hakruk ba sira ne’ebé katuas no ferik. Konfuzionismu mós hanorin atu fó importansia ba asegura jerasaun. Atu asegura jerasaun, fó hanoin ba ema Xina atu kous ka hetan oan mane.
Iha ema Xina nia sistema sosiál, oan mane mak kaer ka simu eransa jerasaun nian. Sira mós mak sei asegura riku-soin no liman-rohan família nian. Oan mane iha responsabilidadi ne’ebé boot atu asegura dignidadi no família nia naran diak. Sira mak tenki esforsu atu hamorin família nia naran no hahí nia jerasaun. Maneira ida ne’e atu hatudu sira nia sentimentu respeitu ba inan-aman no foti família nia dignidadi mak liu hosi dalan sai riku. Riku-soin bele sosa luxuozu no halo ema seluk respeitu no hahí. Atu sai riku, maneiru úniku mak ne’e tenki hetan posizaun aas iha reinu (kerajaan). Maibé, dezde dinastia Xina antigu rahun, oportunidadi atu sai riku liu hosi maneira ne’e bele dehan laiha dalan ona.
Ne’ebé, dalan úniku atu sai riku liu hosi komérsiu. Ho riku-soin, família sei moris hakmatek, kontenti no ida ne’e mak maneira ida ema Xina selu sira nia inan-aman nia kolen. Maski domin no obedese labele sukat ho osan, maibé riku-soin sei bele fó felisidadi no hasae estratu sosiál família nian iha komunidadi. Sai riku ho susesu iha komérsiu ka formasaun, nudar dalan ida ba ema Xina atu selu inan-aman nia sakrifisiu no nia kolen tomak. Dezde kiik, ema Xina nia inan-aman fó ona dalan ka hanoin ba sira nia oan atu sai susesu no riku. Sira kuda motivasaun komérsiu ho esperansa katak oan sira bele moris mesak ho ain rasik.
Ema Xina la gosta simu saláriu. Grupu ne’ebé simu saláriu la hetan pozisaun aas iha komunidadi. Ema Xina simu hanorin atu halo komérsiu maski kiik oan deit. Nia rendimentu karik bele dehan kiik liu ema ne’ebé simu saláriu, maibé sei konsidera diak liu duke ema ne’ebé servisu ba ema seluk. Halao komérsiu rasik signifika ema ida bele sai patraun no nai. Servisu ho ema seluk, to’o bainhira deit mós sei konsidera nudar atan. Ema ne’ebé halo komérsiu mak hanaran ema barani no ema barani deit mak bele iha oportunidadi sai riku no susesu. Ema ne’ebé halo komérsiu hetan posizaun espesiál iha komunidadi Xinéz nian. Situasaun ne’e, klarifika, tanbasá ema Xina gosta halo komérsiu duke servisu iha reinu ka fábrika.
Ema Xina nia sigredu susesu komérsiu nian mak ne’e: la limita sira nia-an atu kontinua luta iha área komérsiu. Sira nunka halo osan sai hanesan impedimentu. Sarak iha hakarak, sei iha dalan duni. Buat importanti mak ne’e, ita tenki hakas-an, pasiénsia, no prontu terus atu moris susar.
Área komérsiu la’ós área ne’ebé fasil no ezije ema servisu maka’as liu no kleur se kompara ho ema ne’ebé simu saláriu. Sira esforsu promove komérsiu, tan ba servisu maka’as liu, sei hetan lukru barak liu tan. Nudar tauke no komérsiu nain, sira iha kbiit atu halo desizaun, no defini komérsiu nia destinu. Karik iha lukru sei goza rasik. Karik lakon nia sei lori konsekuénsia tomak. Karik manan ka iha lukru família mós kontenti hamutuk. Karik lakon sira sei bele koko fali. Maibé la sala katak tenki koko no esforsu. Problema lakon ka susesu nudar buat ketak ida.
Komérsiu promete ézitu ne’ebé interesante no oportunidadi atu hetan dalan sai hosi moris kiak no korrenti terus nian. Laiha sigredu iha ema Xina nia komérsiu, eseptu barani koko no halo. Wainhira hahu halo ona, tenki hakas-an to’o susesu no labele manas iha inísiu deit. Apátiku ka lakohi tau matan nudar hahalok ne’ebé la hetan iha disionáriu komérsiu ema Xina nian. Hahalok ne’ebé presiza iha deit mak ne’e: halo buat ne’ebé loos no servisu ho solenidadi.
Rezumu ikus, iha fator barak mak halo ema Xina susesu: moris kiak, senti la seguru, hakas-an atu aguenta moris (survival) iha ema nia rai, laiha dalan seluk atu hili, no hanorin filozofia ne’ebé sira simu dezde kiik. Iha ema Xina nia sistema sosiál, oan mane mak kaer eransa jerasaun nian. Sira nunka halo osan sai hanesan impedimentu. Buat ne’ebé tenki iha uluk mak hakarak, tanba ho hakarak sempre iha dalan. Loke matan, tanbasá ema Xina barani, tanba sira halao sira nia governu nia programa. Sira sai ba ne’ebé deit, atu haluan governu xinéz nia dominasaun polítika: Domina mundu liu hosi polítika ekonómika. Tanba ne’e nia ema hotu ne’ebé nia haruka namkari ba liur, ho objetivu ida: Domina Mundu através ekonomia. Proveitu hotu ne’ebé sira hetan la’ós rai ba ema individu maibé “share” ho governu. No táktika ne’ebé sira uza sekreta no organizadu tebetebes. Iha ne’ebé Xina nia emabaixada iha, nia povu mós tuir ba iha ne’ebá.
Governu Timor Leste seidauk hanoin to’o iha ne’ebá. Saida mak agora akontese, Governo Timorense so fasilita deit nia ema atu halo servisu ba ema seluk, aliás atan. La hanesan ho ema xina, nia ba ema nia rain ho “tátktika” buka han-hemu, maibé jigante ida mak suporta nia, tanba ne’e nia la fasil monu, maibé serteza katak nia tenki sai boss atu haluan sira nia dominasaun.